Vauvan kanssa kylpylälomalla Tampereen Kylpylässä
Lue, miten Veeran, Antin ja Roope-beben (6 kk) loma sujui Tampereen Kylpylässä.
Keväisenä maaliskuun aamuna pakkasimme laukut ja lähdimme uteliain mielin kohti Lapinniemeä. Tiedossa olisi kolmihenkiselle perheellemme aivan uudenlainen lomakokemus. Vauvauinnista potkua saaneina olimme ottaneet vastaan kylpylähaasteen lomatestaajien muodossa. Vaikka Holiday Club Tampereen Kylpylä sijaitseekin vain muutamien kilometrien päässä kotipihastamme, oli automme ääriään myöten pakattuna. Puolivuotiaan beben kanssa matkatessa pakkaa edelleen mukaan kaiken sen, mitä kuvittelee voivansa tarvita. Loppujen lopuksi tavaraa on kuitenkin aina liikaa matkassa.
Kylpylään saapuessamme meitä vastassa oli vastaanottovirkailijan kaunis hymy. Holiday Club huokui heti lämmintä ja vastaanottavaa fiilistä. Saimme tarvittavan informaation ja siirryimme vastakkaisessa rakennuksessa sijaitsevaan hotelliin. Tilava huoneemme sijaitsi yhdennessätoista kerroksessa ja sen parvekkeelta aukesi näkymä Näsijärven ylle, jossa reippaat retkiluistelijat olivat lähteneet nauttimaan auringosta kohti Siilinkaria. Me sen sijaan otimme pikimmiten suunnaksemme kylpyläosaston. Kahluualtaassa riemu repesi, kun bebe pääsi touhuamaan pallojen ja lötköpötköjen kanssa. Päivä oli edennyt jo pitkälle ja päiväunet jääneet melko lyhyiksi, joten uintiaikakin rajoittui tällä kertaa vain pikapistoon.
Allasosastoon tutustumisen jälkeen kaikilla alkoi olla jo melkoinen nälkä ja nautimme runsaan päivällisen ravintola Arthurissa. Alkuun söimme runsaalla juustolla kuorrutetun etanapannun sekä tuoretta, erittäin maukasta talonleipää. Pääruoiksi tilasimme ahventa ja pippuripihvin, joissa kummassakin makumaailma ja esillepano keräsivät pisteitä. Jälkiruoaksi vielä täyteläinen suklaakakku ja tarjoilijan suosittelema kofeiiniton café latte osittaisimettävälle äidille. Ruokalista tarjosi lapsillekin riittävän monta vaihtoehtoa, mutta meidän bebe meni toistaiseksi omilla eväillä. Haarukka ja veitsi eivät sentään ihan vielä pysy kädessä.
Ruokailun aikana tarjoilijat pitivät hyvin huolen pienimmänkin viihtyvyydestä. Pöytään tuotiin leluja, bebelle juteltiin ja hänen lomaviihtyvyyttään kohtaan osoitettiin kiinnostusta. Alkuun tarjoilijaa vierastavan puolivuotiaan suupielet kääntyivätkin pian leveään hymyyn. Tämä henkilökohtaiselta tuntuva palvelu jatkui koko lomamme ajan tehden olostamme kotoisan ja kevyen. Tarpeemme huomioitiin jo ennen kuin osasimme niitä itse edes ajatella.
Uuden aamun sarastaessa bebellä oli täysi meno päällä myllätessään hotellin puhtaissa lakanoissa. Mikä niissä onkin aina niin ihanaa? Aamupalalle joutaessamme lautanen täyttyi pöydän runsaista antimista mukaan lukien Tampere-lisän eli mustamakkaraa puolukkahillolla, ai että! Mukavana yllätyksenä tulivat myös vohveliraudat, joiden äärellä pörräsi innokas lapsikatras. Viimeksi paistoin vohveleita potilashotellissa vauvan syntymän jälkeisenä aamuna. Näin puolen vuoden jälkeen pala vohvelia kermavaahdolla antoi lämpimän deja vun. Nyt tuo sylissä nukkuva vastasyntynyt oli siirtynyt istumaan syöttötuoliin nauttimaan aamupuuroa kuin mikäkin pieni pojankloppi.
Toisella uintikerrallamme otimme beben mukaamme isoon altaaseen ja sielläpä ihmeteltävää riittikin. Vaikka päiväuniaika lähestyi kovaa kyytiä, löytyi jostain pienestä mielestä vielä hirveästi uutta energiaa ihmetellä tuota aavaa "merta" vaahtomuovilautan päällä kelluskellen. Uinnin jälkeen heitin piristävän vaunulenkin Näsijärven rantamaisemissa ja lenkin päätteeksi bebe jatkoi uniaan parvekkeella vaunuissa. Lapinniemen kylpylän sijainti on kyllä loistava: kaupin ulkoilumaastot ovat kivenheiton päässä ja talviaikaan sitä retkeilee vaikka järven jäälle. Ulkoilun ja unien jälkeen Classic Pizza tarjosi mahan täytettä niin, että pizzasta jäi siivut vielä mukaan otettaviksikin.
